Konkreettisia ravinnekiertoratkaisuja Hiedanrantaan

Tampereen Hiedanranta luo uutena asuinalueena odotuksia ja avaa mahdollisuuksia miettiä kaupungissa elämisen ratkaisuja totutusta poikkeavalla tavalla. Tähän pyrittiin myös 13.3.2017 järjestetyssä avoimessa ideointityöpajassa, jossa yli 30 toimijaa kerääntyi miettimään yhdessä tulevan asuinalueen ravinnekiertoa ja sitä, millaisia konkreettisia ravinnekiertoratkaisuja Hiedanrannan asuinalueella voisi toteuttaa. Lähtökohtana oli, että ratkaisut toisivat resurssitehokkuuden lisäksi Hiedanrantaan myös liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Työpajan aluksi paikalle kokoontuneet yrittäjät, yritysten edustajat, tutkijoita ja kaupungin edustajat kuuntelivat alustuksia ja keskustelivat Hiedanrannan kehitysohjelman tavoitteista, alueelle luodusta kiertotalouskonseptista ja käynnissä olevan Hiedanrannan vaihtoehtoisen sanitaation kokeilun kokemuksista. Saimme nauttia myös Hampurin teknillisen yliopiston professorin Ralf Otterpohlin inspiroivasta luennosta, jossa esiteltiin kansainvälisiä esimerkkejä urbaanin ravinnekierron ratkaisuista.

Kuva: Hiedanrannan ravinnekiertotyöpajan osanottajia

Alkuvirittelyn jälkeen jakaannuimme kuuteen ryhmään miettimään yhdessä erilaisia ravinnekierron ratkaisuja Hiedanrantaan. Ryhmien teemat olivat:

1. kotitalousbiojäte

2. käymälä 

3. urbaani ruuantuotanto

4. rakennukset ja asunnot

5. vesi ja yritystoiminnan biomateriaalivirrat

Ryhmien tulokset ratkaisuiksi ja toimijoiksi

Ratkaisujen keskeisiksi elementeiksi nousivat ravinnevirtoja kokoavan paikallisen biokaasulaitoksen rakentaminen ja rannassa olevan teollisen toiminnan seurauksena läjitetyn nollakuidun imuruoppaus ja hyödyntäminen. Nämä mahdollistaisivat sen, että Hiedanrannan alue tuottaisi itse energiaa, ruokaa ja lannoitetuotteita. Ratkaisujen ympärille kehittyisi paikallisten jätevirtojen ravinteita hyödyntävää liiketoimintaa.

Yhteisölliset ja ammattimaiset viljelyratkaisut, vertikaaliviljely ja kiertovesikalankasvatus sekä ruuan ja lannoitetuotteiden myynti toisivat työpaikkoja alueelle — ja kierrättäisivät ravinteita alueella.

Liiketoimintamalleissa mahdollisuuksia ovat, että yhteisö, siis asukkaat, käyttää tuotteet itse, yhteisö maksaa hoidosta tai yhteisö myy tuotteita. Jokaiseen malliin sisältyy kuitenkin käytännössä aina ammattimaista liiketoimintaa.

Kuva: Työryhmätyöskentelyä Hiedanrannan ravinnekiertotyöpajassa.

Erittäin tärkeäksi ravinnekierron mahdollistajaksi määriteltiin asukasta ohjaavan informaation järjestäminen esimerkiksi asuntoihin. Informaatio motivoisi ja ohjaisi asukasta ravinteiden talteen keräämisessä ja esimerkiksi paikallisen energian tai ruuan tarjonnassa. Tässä kohtaa on hyvä huomioida myös esimerkiksi kierrätysravinteisiin liittyvät pelot; onko kierrätys riittävän hygieenistä ja kierrätetäänkö ravinteiden mukana haitta-aineita? Miten asukkaat otetaan mukaan infran ja talotekniikan suunnitteluun ja miten varmistetaan järjestelmän hyväksyttävyys? Lisäksi ehdotettiin alueellisen sivuvirta- ja jätepoolin perustamista, jossa Hiedanrannan toimijat, asukkaat ja yritykset kertoisivat syntyvistä materiaalivirroista, joille heillä itsellään ei ole käyttöä, tai vastaavasti materiaalivirtoihin liittyvistä tarpeista.

Kuva: Hiedanrannan ravinnekierron ratkaisuehdotuksia.

Toimijat muodostuvat ratkaisuiden ympärille. Laitetoimittajat, operaattorit ja tuotteita hyödyntävät yritykset, nollakuidun imuruoppaaja ja kemikaalien valmistajat, lannoitetuotteiden jalostajat ja myyjät, viljelijät ja ruuan jalostajat ja myyjät ovat esimerkkejä toimijoista, jotka voivat luoda alueella liiketoimintaa ravinnekiertoratkaisuiden ympärille. Informaatio-ohjaus ja tiedon liikkumisen varmistaminen luovat lisäksi toimintaa palvelumuotoilijoille, viestinnän, tilasuunnittelun, talotekniikan, digialustojen ja älykkäiden logistiikkaratkaisuiden tekijöille. Tärkeitä toimijoita asuinalueen uusien ratkaisujen toteutuksessa ovat myös taloyhtiöt, isännöitsijät ja huolto-yhtiöt. Mahdollisuuksia on siis monenmoiseen liiketoimintaan!

Avoimia kysymyksiä on tietysti vielä paljon ja epävarmuutta ratkaisujen organisoinnista. Loppukeskustelussa pohdittiin voisiko biokaasulaitos esimerkiksi ollakin keskitetty laitos Nokialla eikä Hiedanrannan oma paikallinen laitos? Olisiko Hiedanrannan oma laitos kytkettynä urbaaniin ruuantuotantoon kuitenkin niin hieno paikallisen kierron ”show case”, että se kannattaisi rakentaa nimenomaan Hiedanrantaan?

Pienestä mittakaavasta aloittaen

Uusien, vähemmän testattujen ratkaisujen kokeilu isolla asuinalueella sisältää kuitenkin myös riskejä, varsinkin, kun samalla pitää luoda kokonaan uudenlaisia toimintamalleja. Työpajassa todettiinkin, että riskienhallinnan kannalta voisi olla järkevää tehdä asiat ensin pienessä mittakaavassa ja kerätä pikku hiljaa kokemuksia ja ymmärrystä. Pilotoitujen ratkaisujen, kuten jo tällä hetkellä kokeilussa olevien käymäläjärjestelmien, skaalauttaminen voitaisiin sitten tehdä pienempien kokemusten viisastuttamina.

Pikku hiljaa, kokeilujen kautta tapahtuva kehittäminen aiheuttaa kuitenkin haasteita kaavoitukselle ja infrarakentamiselle; miten saada Hiedanrannasta oikeasti avoin uusille ratkaisuille niin, että mitään mahdollisuutta ei suljeta matkan varrella pois?

Ravinnekiertoa tukeviksi elementeiksi tunnistettiin työpajassa uudenlaisia ratkaisuja mahdollistavat tilat ja huoltoratkaisut, kuten talojen alimpien kerrosten varaaminen ruuantuotantoon ja ylimääräisten putkien veto rakennusvaiheessa esim. kaksoisviemäröintiä silmällä pitäen. Esiin nostettiin myös rajapintojen tarkastelu; Jotta ravinteet saadaan kiertämään jätevirroista ruokaketjuun, tulee erilaisten ratkaisujen ja toimijoiden pelata saumattomasti yhteen. Teknisten ratkaisujen lisäksi ehdotettiin hallinnollista ja lainsäädännöllistä tarkastelua ravinnekierron esteiden purkamiseksi.

Nina Wessberg, VTT & Maarit Särkilahti, Tampereen kaupunki, Urban Nature Labs -hanke